Meidän perheessämme oli kesyrottia, kun minä olin itse lapsi, ja nyt, kun minulla on oma tytär, ovat rotat edelleen tärkeä osa perheemme arkea. Monta kertaa olen kohdannut epäilyä ja jopa huolta, kun olen kertonut perheemme lemmikeistä. Kesyrotta on älykäs, seurallinen ja sosiaalinen eläin, joka sopii kerrassaan mainiosti lapsiperheeseen, mutta on kuitenkin asioita, joita perheen aikuisen tulee ottaa huomioon – kaikkien parhaaksi.
Vauva tulee rottakotiin
Rotille uusi, pieni perheenjäsen saattaa olla stressaavakin muutos. Jos kotona on aiemmin ollut hiljaista, pikkuihminen pitää omia huutokonserttejaan enemmän tai vähemmän. Myös omistajan aika menee vauvan hoitoon, joka saattaa olla poissa rottien ajasta. Kehoitan vanhempia kuitenkin ottamaan ihanaa aikaa rottien seurassa silloin, kun vauva nukkuu. Lisäksi ihmispoikanen kannattaa ottaa vaikkapa kantorepussa mukaan rottatouhuihin heti alkuun, jotta vauva tottuu rottiin ja rotat tottuvat vauvaan.
Tutustumisvaiheessa on kuitenkin aikuisen oltava tarkkana. Vauva ei välttämättä hahmota omaa kehoaan, joten tämä voi vahingossa huitaista pientä eläintä vaarallisestikin. Sittenkin, kun ihmislapsen ymmärrys omasta kehostaan kohenee, ei hän vielä aika pitkään aikaan ymmärrä välttämättä, miten rotan kanssa toimitaan. Yhtälailla rotta voi terävillä kynsillä nipistää vauvan herkkää ihoa ja mahdollisesti pelästyessään käyttäytyä arvaamattomasti- eläin kun on.
Hyvään alkuun voi päästä ottamalla vauva ja rotat vaikkapa sohvalle niin, että vauva on sylissä ja rotat voivat tutustua uuteen perheenjäseneen. Aikuisen on tällöin syytä olla valmiina väliintuloon koko ajan. Vilkkaamman rotan tai lapsen tapauksessa voi olla parasta pitää kumpaakin kiinni sylissä ja käsissä.
Vaeltava vauva ja taapero voi saada aikaan vaaratilanteita
Kun lapsi lähtee liikkeelle, aiheuttaa se mahdollisesti joitakin muutoksia rottakotiin. Jos mahdollista, on häkki hyvä nostaa pöytätasolle tai jopa erilliseen huoneeseen. Vaikka rotat yleisesti käyttäytyisivät esimerkillisesti, on monella rotalla ikävä tapa ottaa hampaillaan kiinni sormesta, jos se työnnetään häkin pinnojen välistä. Usein tämä ei ole edes aggressiivista toimintaa vaan ahneutta tai kiinnostusta siitä, että omalle reviirille työntyy jotakin. Mahdollista ja täysin ymmärrettävää on myös se, että jotkut rotat saattavat puolustaa reviiriään.
Helpotin aikanaan omaa ja rottieni elämää niin, että panin parille seinälle häkin alaosaan pleksilevyt. Näin pikkulapsi ei päässyt yhtä helposti rottien kimppuun – ja toki myös toisin päin. Tässä on tärkeää kuitenkin huomioida, että pleksilevyt eivät saa häiritä häkin ilmanvaihtoa.
On hyvä myös pitää silmällä, ettei lapsen lelut, ainakaan ne rakkaimmat, päädy rottahäkkiin. Rotat muokkaavat ne nopeasti oman makunsa mukaiseksi – sopivasti reikäiseksi – mikä ei aina ilahduta lelun alkuperäistä omistajaa.
Leikki-ikäinen ei saa leikkiä rotalla
Kun lapsi kasvaa, hän haluaa luultavasti osallistua rottien hoitoon. Lapsi pystyykin auttamaan monissa asioissa, kun häntä ensin opastetaan ja luonnollisesti valvotaan, että sovittuja sääntöjä noudatetaan.
Lapsi voi hyvin itsenäisesti esimerkiksi täyttää juomapulloja, mutta käsittely kannattaa opetella rauhassa aikuisen kanssa. Lapselle oikeat otteet eivät välttämättä ole selviä, vaan aikuisen tulee näyttää esimerkkiä ja ohjeistaa. Selvää ei välttämättä ole, että rottaa ei saa nostaa hännästä tai vaikkapa päästä. Rotta ei osaa leikkiä Barbeilla tai potkia jalkapalloa, eikä sille pueta nuken vaatteita. Yksi opeteltava ja huomioonotettava asia on, että rotan seurassa on oltava rauhallinen, jotta eläin ei pelkää. Tarkkana on oltava siinäkin, että rottaa ei puristeta liikaa tai vaihtoehtoisesti pudoteta tai päästetä karkaamaan paikkaan, josta otusta on vaikeaa saada kiinni. Kokemuksen karttuessa lapsi toki ottaa nämä asiat huomioimaan itsekin.
Koululaisen maailmaan saattaa mahtua muutakin kuin rotat
Kun lapsi kasvaa, pystyy hän ottamaan enemmän osaa rottien hoitoon. Pian lapsi pystyy itse huolehtimaan rottien ulkoilusta, käsittelystä, ruokinnasta ja siisteydestä sekä esimerkiksi kynsien leikkuusta.
Oleellista on kuitenkin muistaa, että vastuu alaikäisen lemmikeistä on aina täysi-ikäisellä huoltajalla. Aikuisen on seurattava, että eläimiä hoidetaan asianmukaisesti. Jossain vaiheessa lapsen elämän voi täyttää koulu, kaverit ja muut harrastukset, mutta rotille on silti syytä löytää aikaa. Jos lapsi ei hoida lemmikkejä asianmukaisesti, on aikuisen otettava vastuu.
Lisäksi lapsella ei välttämättä ole rahaa viedä rottaa eläinlääkäriin, mutta jos lääkärin hoitoa tarvitaan, on rotan saatava apua. Toki muissakin kuluissa aikuisen on varauduttava auttamaan, kun rottia harkitaan perheenjäseniksi.
Eli onko rotta hyvä lemmikki lapsiperheeseen?
Kyllä on. Rotta tuo paljon iloa myös mini-ihmisten elämään, ja rotasta voi tulla tärkeä ystävä – rotta ei kiusaa eikä pilkkaa. Lisäksi lemmikin hoito opettaa vastuuta toisesta olennosta.
Silloin, kun lapsi on niin pieni, ettei hän ymmärrä ja joka tilanteessa aivan varmasti muista annettuja ohjeita, on vastuu puhtaasti vanhemmalla. Jos onnettomuuksia tapahtuu, se ei ole koskaan rotan syytä. Myöhemminkin toki vanhempien on oltava mukana rotan hoidossa vähintään tarkkailijan roolissa, jos lapsi on alaikäinen.
Rotan ihanien ominaisuuksien kääntöpuolena on lyhyt elinikä, mutta sekin voi olla tavallaan hyvä asia. Rakkaan lemmikin kuolema on vaikeaa kohdata, mutta se voi olla silti helpompaa ymmärtää kuin rakkaan ihmisen kuolema. Näin ensikosketus kuolemaan saattaa tulla hieman kevyemmin vastaan.
Rottien elämän seuraaminen ja siihen osallistuminen on koko perheelle hauskaa ja palkitsevaa. Rotat odottavat kotona päiväkoti-, koulu- tai työpäivän jälkeen, ja ovat aina yhtä iloisena häkin luukulla valmiina touhuamaan ja pusuttelemaan. Ihanaa!
Leena Koiranen ja Olivia
