Tearcmir rottalan kasvattajana häärin minä, Tellu Sonne, jo vähän varttuneempi täti-ihminen vuosimallia 1973. Ensimmäiset kesyrottani hankin eläinkaupasta vuonna 1999. Ne olivat naaraita, ja saivat nimekseen
Charlotte Sometimes (sk black variegated) ja Jennifer Ever (sk silver black). Suosikkini kuviomuunnoksista
onkin edelleen variegated. Vuonna 2001 Turussa oli eläinmessut ja LSK ry oli siellä esittäytymässä, niihin
aikoihin rakas yhdistyksemme oli tosin vielä nimeltään Lounais-Suomen kesyrotta- ja gerbiiliyhdistys (LSKGY ry) ja mukana olivat myös gerbiiliyhdistyksen alaiset lajit. Tutustuin messuilla Forsströmin Saijaan, ja kohta huomasinkin olevani hänen sijoituskotinsa ja yhdistyksessä sihteerinä.
Ensimmäinen omissa nimissä teetetty poikue näki päivänvalon 4.6.2003 ja siihen syntyi ainoastaan kaksi poikasta: capped naaras ja variegated uros. Toinen oma poikue syntyi saman vuoden joulukuussa, nämä olivat hoodedeja, joista osa oli kohtalaisen hyviäkin kuvioltaan. Naaraan sijoitin, mutta harmittavasti se alkoi jo nuorena rohistelemaan, eli siitä ei sitten jatkoa seurannut. Kuka tietää, ehkä kasvattaisin kuviollisia, jos tuota naarasta olisi pystynyt jalostukseen käyttämä
Kasvattajakurssin suoritin vuonna 2006. Vuosien aikana olin jo toiminut useammalle poikueelle sijoituskotina, joten astutukset, synnytykset, poikueiden kasvaminen ja kasvattamisen ilot, surut ja vaikeudet kävivät tutuiksi jo ennen tätä Vuosina 2006–2012 kasvatin Saijan kanssa Zaya’s kasvattajanimen alla ja vuodesta 2013 lähtien olen kasvattanut yksin Tearcmir kasvattajanimellä.
Paria ensimmäistä kuviopoikuetta lukuun ottamatta olen aina keskittynyt kasvattamaan pääasiassa siamesea ja lilacia + lilac agoutia. Turkkimuunnoksista kasvatan sekä rexiä että sileäkarvaista. Siamesea kasvatan pointtiväreissä seal ja russian blue, sekä puna- että mustasilmäisenä. Minulla on ollut kunnia omistaa yksi Suomenensimmäisistä black eyed siameseista, vuonna 2005 syntynyt SilennAs Sol, tuttavallisemmin Aurinko. Saija ja Sari (Kallio, Asterixin kesyrotat) toivat tämän uroksen minulle tuliaisena Ruotsin näyttelyreissulta. Myös Suomen ensimmäiset burmeset ja golden himalayanit tulivat meille kolmelle.
2022 uutena muunnoksena rottalaan saapuivat kääpiökesyrotat, joitten kanssa meikäläisen kasvatustyö on vielä alkutekijöissään. Täällä olevat kääpiöt ovat kaikki sileäkarvaisia, ja yhtenä projektina onkin rexin
siirtäminen myös niihin.
Välillä on jotain pienimuotoista sivuprojektiakin, uusiin muunnoksiin pystyy parhaiten perehtymään, kun niitä ottaa kotiin kasvamaan ja ehkä kasvattaakin poikueen tai pari. Mm. martenia ja silvermanea on täällä ollut ja pari poikueellista kasvatettukin, eikä sitä koskaan tiedä, jos joku uusi muunnos jäisi pitemmäksikin aikaa kasvatukseen. Välillä häkeissä löytyy ihan vaan joku ”maskottirotta”, jota ei ole tarkoituskaan käyttää jalostukseen. Tämä auttaa myös kesyrottien ulkomuotoluokan tuomarina toimimisessa, kun näkee miten eri muunnokset kehittyvät kasvaessaan. UML luokkien lisäksi tuomaroin myös lemmikkiluokkia ja agilityä.
Kesyrottanäyttelyissä on vuosien varrella tullut käytyä Suomen lisäksi myös Virossa ja Ruotsissa sekä omien rottien kanssa että tuomaroimassa. Ilman omia rottia olen käynyt kesyrottanäyttelyssä Englannissa vuonna 2014, jolloin pääsin oppilaan rooliin seuraamaan tuomarin työskentelyä ihan vierestä. Tämä sopikin hyvin, koska olin juuri silloin kouluttautumassa ulkomuotoluokan tuomariksi.
Meillä rotat asuvat Critter Nation -häkeissä kaksion olohuoneessa, kääpiöillä on käytössään Savic Suite
Royal XL (pienestä koosta huolimatta kääpiötkin majoitetaan isoihin häkkeihin). Muita eläimiä on tällä hetkellä kolme chinchillaneitiä ja kolme kiinanharjakoiranarttua. Aiemmin minulla on ollut myös marsuja,gerbiileitä, deguja ja harvinaisiin hyppymyyriin kuuluvia tuuheahäntäjirdejä.
Tämä vuosi kuluu opintojen merkeissä, ja mm. tämän takia tuontirottien hankkiminen ei tällä hetkellä ole
taloudellisesti mahdollista, vaikka uutta verta linjoihin tarvitsisikin. Etenkin lilacin kasvatus etenee tällä hetkellä todella tahmeasti, kun oikean värisiä jalostuseläimiä ei vain ole. Kiven alla ovat etenkin värit
chocolate ja blue. Kaikesta huolimatta en aio antaa tässäkään periksi ihan vielä. Onneksi muilta kasvattajilta saa vertaistukea ja jalostuseläimiäkin resurssien mukaan. Eteenpäin, sanoi täti geenien suossa tarpoessaan!
Tearcmir kesyrottien kotisivut: https://tearcmir.wixsite.com/tearcmir
Tearcmir Facebookissa: https://www.facebook.com/Tearcmir
